Cerro Ñielol

Temucosta löytyy myös vihreä keidas, Cerro Ñielol, jota lähdimme tänään Siinan ja Miran kanssa valloittamaan. Mira, uusi suomalainen, liittyi seuraamme torstaina. Nyt Maggin hospedajessa on oikea Colonia Finlandesa. Cerro on meiltä kävelymatkan päässä, joten päätimme nauttia vapaapäivästä, auringosta, kevään kosketuksesta ja kiivetä ylös hakemaan uutta perspektiiviä kaupungille. Niin helposti sitä päätyy kulkemaan samoja katuja ja tuttuja reittejä, jolloin kokonaiskuva jää aika ohueksi. Pääsymaksu vuorelle oli meiltä ulkomaalaisilta 1000 pesoa, eli reilun euron. Muilta 700. Mutta sallittakoon pieni gringalisä.

Oli upeaa kävellä vanhassa metsässä. Puut olivat niin mahtavia, kasvoivat korkealle ja peittivät taivaan. Tuli mieleen tarinat ja myytit maailmanpuusta, joka kaadetaan maailman alkuaikana, kun maailma on valmis, jotta kuu ja aurinko vapautuisivat. Mapucheille puut ovat tärkeä elementti esimerkiksi eri rituaaleissa, jotka suoritetaan puiden ympäröimänä. Ja macheilla, mapuchejen henkisillä johtajilla, on oma puu canelo, jonka jokainen heistä istuttaa ja jonka kanssa he ovat "yhtä". Sanotaan, että jos joku vahingoittaa pyhää puuta vahingoittaa hän samalla puun istuttanutta machia. Tämän pyhän "kanelipuun" oksaa on käytetty myös rauhan symbolina.

Chilco(?)

Ja alla kuva tämän 90 hehtaarin metsän näköalapaikalta, josta Temuco avautui eteemme. Miradorin vieressä oli ravintola, jossa kävimme tankkaamassa empanadoja, energiaa laskua varten. Cerron näköalapaikalle ei tosin kävele portilta kuin vartin, ja perille kiemurtelee myös asfaltoitu tie autoja varten. Polkuja metsässä varmasti vielä riittää tallattavaksi. Tämähän oli vasta ensi kosketus metsiin, ja patikoinnin alkusoitto.

Ja mitä rakastan Temucossa yli kaiken? Kukkivia puita! Jotain niin arkista, mutta niin esteettistä. Oksa, joka avaa ensin vihreän silmun, verhoutuu sitten kukkahuntuun. Kevät on vuodenaikana niin kaunis, niin lupaava. Jokainen päivä on lämpimämpi, valoisampi, värikkäämpi. Odotan kevään värejä myös kankaisiimme. Luvassa on liilaa, vihreää, sinisen eri sävyjä.

...

Puut kantavat valoa,

mutta hiljaisuus kevyt lintu

liitää vesiä pitkin.

Puut kantavat valoa,

mutta harmaa siipi jo viistää vettä ja taivasta

hiljaisuus, kevyt lintu,

asettuu puihin ja sytyttää pesänsä,

tulena valo nousee taivasta kohti

eikä kukaan voi kantaa sydäntänsä kevyesti

koska kauneus on rakastamista

koska kauneus on tuskallista

niin kuin linnun ainoa laulu

(Kirsi Kunnas)

...

Katujen väriä, taidetta, tunnelmaa...